Riia Järvenpää ja Aleksi Knuutila bloggasivat: Tehokkaampi misinformaation ja muun vahingollisen sisällön poisto sosiaalisesta mediasta nähdään nykyään ratkaisuna moneen yhteiskunnalliseen ongelmaan. Onko moderaatioon nojaava politiikka kuitenkin alustajättien eduksi, heikompien ryhmien kustannuksella?

Kuinka rakkaus ja raskauspahointi alkaa, ja miten kauan elatusmaksuja pitää maksaa? Näihinkin elämän perimmäisiin kysymyksiin on etsitty vastauksia Googlesta jo ainakin kymmenen vuotta. Entä onko kuuminta hottia purjehtiminen, sixpack vai twerkkaus? Katsotaan, mitä Google kertoo.

1. Terveyden ja hyvinvoinnin heikkenemisen kannalta suuremmassa riskissä olevien ihmisten tavoittamisen ja varhaisen ongelmien ehkäisyn on perustuttava eri hallinnonalojen laajaan yhteistyöhön.
2. Digitaalisten palveluiden tuottaminen on edullista ja niistä kertyvä tieto voi auttaa kehittämään sosiaali- ja terveyspalveluita. Digitaalisten palveluiden tavoittavuutta ja vaikuttavuutta tulee tutkia lisää.
3. Kohderyhmiä tulee osallistaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamallien suunnitteluun ja arviointiin.
4. Kunnilla ja alueilla tulee olla kokonaisvaltainen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategia ja siihen määritetyt tavoitteet, jotka perustuvat alueen erityisiin tarpeisiin.

Luovien alojen liikevaihto syntyy palvelumyynnistä tai omien immateriaalioikeuksien kaupasta. Aineettomiin oikeuksiin perustuvan viennin keskiössä ovat peli­teollisuus, AV-tuotannot ja musiikkiala. Luovien alojen ytimen muodostavan kulttuurialan osuus kaikkien Suomen yritysten henkilöstöstä oli jo vuonna 2009 noin yhdeksän prosenttia. Tämä oli saman verran kuin rakennusalalla. Osuus on ollut edelleen kasvussa.

– Musiikkibisneksen toiminta on samantyyppistä kuin start-uppien: on pakko mennä markkinoille kokeilemaan, toimiiko idea. Meidän tuote ei ole samanlainen kuin vaikka tohvelit, joiden kysyntä voidaan markkinatutkimuksella selvittää. Musiikille ei koskaan ole valmiina tilausta, vaan kysyntä pitää luoda, toteaa Kilpeläinen.

Viidakon lait suosivat ketterää
Musiikkialan ansaintamenetelmät ovat menneet kerralla uusiksi, kun sähköiset jakelupalvelut sekä piratismiin perustuvat vertaisverkot ovat vieneet pohjan fyysiseltä levymyynniltä. Kehitystä on mahdotonta kääntää takaisin, joten tuulimyllyjä vastaan on turha taistella.

– Vaikka kiellettäisiin lailla kaikki sähköiset palvelut, niin tuskin Sokos avaisi enää levyosastoa ja Epe’s Megastorea, Kilpeläinen toteaa.

Alalla eletään vielä kasvukipuaikaa, koska fyysisten levyjen myynnissä olisi edelleen isompi kate. Kulut kuitenkin laskevat, kun digitaalinen julkaisu kehittyy. Sisällöntuottajien kannalta on hyvä, että jakelijoiden välille tulee lisää kilpailua. Esimerkiksi Microsoft avasi X-Box-pelikonsolissa toimivan palvelun musiikin elektroniseen jakeluun, ja haastaa tällä hetkellä suosituimman palvelun Spotifyn.

On tärkeää puhua kohdeyleisön termeillä. Eri rooleissa toimivilla päättäjillä on erilaiset tavoitteet. ”Kun puhut ennaltaehkäisystä koulujen resursseista päättäville, puhu oppimistuloksista ja opettajien työhyvinvoinnista tai poissaolojen vähenemisestä. Kun taas yrityksille, innovaatioista ja tuottavuudesta”, McDaid painotti.

Jos tehokaskin interventio on raskas ja kallis toteuttaa, ei se siirry käytäntöön ainakaan sellaisenaan.

Tämä voi olla uutinen sinulle, tutkija: hankkeesi tai seminaarisi ei ole uutinen!

Mikä sitten on? Mihin toimittaja tarttuu ja mikä leviää somessa?

Uutinen saisi sinutkin painamaan nappulaa

Voit miettiä ihan ensimmäisenä, että jakaisitko sinä oman uutisesi esimerkiksi Facebookissa.

Sitten voit miettiä, aiheuttiko uutisesi otsikko sinussa jonkin tuntemuksen. Yllätyitkö, painaisitko tykkäys-nappia tai surunaamaa?

Tutkijalta vaaditaan entistäkin enemmän vaikuttamista. Miten voi onnistua, kun on aika ja usein rahakin tiukalla? Seuraavat niksit voivat auttaa.
Miksi pelkkä teksti ei riitä?
Oi niitä aikoja, kun sai rauhassa tutkia. Järjestöt kampanjoivat ja lehdistö kirjoitti, kun tiedote kolahti postiluukusta.

Mutta mitäs nyt, kun valtuutetulla ei olekaan aikaa lukea painettua kirjaa ja toimittaja saattaa pyytää mielummin kommentit itseoppineelta markkinoijalta kuin asiantuntijalta? Edes arvovaltaisen Policy Briefin tulokset viidenneltä sivulta eivät tule aina sisäistetyksi, kun se PDF avautuu niin huonosti iPhonen näytöllä.

Näkyvyyteen tarvitaan siis usein muutakin sisältöä kuin pelkkä tiedote.

Pitääkö sitä tanssia, laulaa ja tehdä vesivärimaalaus tuloksista?

Niksejä siihen, miten voit keksiä kuvitusta asiasi esittämiseen – käyttämättä siihen liikaa aikaa.
Nykyään sosiaalisen median julkaisu ilman hyvää kuvaa on tuuleen huutelua. Kuvaton postaus vie yksinkertaisesti paljon vähemmän palstatilaa, puhumattakaan puhuttelevan kuvan huomioarvosta. Ja jos uutisesi haluaa paistatella organisaatiosi verkkosivujen etusivulla, tarvitaan siihenkin ns. nostokuva.

Diaesityksessäkin olisi hyvä olla muutakin kuin pelkkiä pompuloita.

Although vaccination is the best way to protect against influenza, several factors affect how well vaccines work in a given influenza season and among different groups of people. These factors may be seasonal characteristics or the vaccine recipient’s immune response or the type vaccine which they received.

Some topics in the agenda: Open Data, MyData, Open Democracy and Register Lobby, open science and open scientific publishing, ethical use of personal data in eServices of the city of Helsinki, citizen science, open cultural media.

Kansantalouden ja yrityksen etu ei välttämättä osu yksiin. Tuotannon siirtäminen alemman palkkatason maihin ei ole Suomen kannalta hyvä uutinen. Mutta onko se aina yrityksenkään näkökulmasta kannattavaa? Kun otetaan huomioon kohonneet työvoimakustannukset, varastoihin sitoutunut pääoma ja kuljetuskustannukset, tuotanto ei välttämättä olekaan Kiinassa kannattavampaa kuin Suomessa.

Vääristellyt uutiset esimerkiksi terveydestä voivat aiheuttaa tragedioita. Joskus valeuutisseulaan jää myös väitteitä, joihin puuttuminen voi hieman huvittaa. Jostain syystä porot ovat olleet hittiaihe Suomeen liittyvissä valeuutisissa vuoden 2021 joulukuussa.

Esitys: Riia Järvenpää - Printistä nettiin: käyttöliittymän muutoksen vaikutukset

Nyt viikonloppuna Suomessa järjestetään Euroopan suurin hackathon ja THL on mukana tapahtumassa omien avoimien datojensa kanssa. Hieno homma ja kuulostaapa futuristiselta! Mutta mitä tämä tarkoittaa? Menenpä kyselemään THL:n avoimen datan ryhmän vetäjältä Antti Tuomi-Nikulalta ja ravitsemustietopankki Finelista vastaavalta erikoissuunnittelijalta Heikki Pakkalalta.

Fineli onkin jo monelle tuttu: yksittäiset ravintoainetta tai elintarviketta koskevat tiedot ovat olleet asiantuntijoiden ja ravits

Palveluita pidettiin aikaisemmin hidasteena talouskasvulle, koska niihin eivät tuottavuusmuutokset vaikuta. Monissa henkilökohtaisissa palveluissa näin onkin, koska niihin ei voida soveltaa tuottavuutta lisäävää teknologiaa samalla tavoin kuin teollisuudessa. Digitalisoitumisen myötä vanha palvelukäsite on kuitenkin tarpeen päivittää, koska palveluista yhä pienempi osa on pelkkään ihmistyöhön perustuvaa.

Kasvava osa palveluista voidaan digitalisoida ja niitä voidaan siirtää ja varastoida samaan tapaan kuin teollisuustuotteita. Esimerkiksi tietojenkäsittely-, viihde- tai jopa terveyspalveluita voidaan paketoida tuotteiksi vientiin. Kerran tuotettu palvelukonsepti tai ohjelmisto voidaan monistaa hyvin pienin lisäkustannuksin.

Arvoketjun tuottoisin lenkki
Etenkin kehittyneiden valtioiden taloudessa on meneillään ”palvelullistuminen”. Esimerkiksi suomalaisten globaalien teollisuusyritysten merkittävin arvonlisä ei synny enää tavaran valmistuksesta, vaan tuotteen osana tai ohessa myytävistä palveluista. Teollisuus ja palvelut siis täydentävät toisiaan, eikä niitä tulisi asettaa vastakkain.

Arvoketjussa eniten arvonlisää kerryttävät teollista tuotantoa edeltävät työvaiheet, kuten muotoilu, sekä sen jälkeiset vaiheet, kuten markkinointi ja brändäys. Palvelut voidaan erottaa muusta liiketoiminnasta ja hajauttaa suhteellisen edun mukaisesti maailman eri kolkkiin, kuten teollinenkin tuotanto.

Kasvun ja tuottavuuden parantumisen on todettu perustuvan erikoistumiseen ja mitta-
kaavaetuihin. Toimiva palvelusektori lisää siis koko kansantalouden tuottavuutta. Palataan hetkeksi vielä esimerkkiin paitojen pesusta: pesulapalvelukin on erikoistumiseen perustuvaa liiketoimintaa ja yhtä arvokasta arvonlisää kuin muukin.

Miten palvelu viedään?
Palveluiden vientiä syntyy, kun Suomessa sijaitseva yritys saa suorittamastaan palvelusta korvausta ulkomailta. Palveluvienniksi luetaan myös lisenssimaksut ja välityskauppa. Välityskauppa tarkoittaa, että ulkomailta ostettu tavara myydään kolmanteen maahan. Kansainväliset logistiikkapalvelutkin ovat palveluvientiä.

Palveluiden kauppa kattaa sähköiset toimitukset rajan yli ja yrityksen sijoittumisen kohde-maahan. Myös kulutus ulkomailla on palvelukauppaa, kun kuluttajat matkustavat toiseen maahan käyttämään vaikkapa hyvinvointi-palveluita.

Matkailupalvelut luetaan siis palvelu-kaupaksi. Palveluvientiä on myös henkilöiden siirtyminen toiseen maahan suorittamaan esimerkiksi konsultointia. Yhtä lailla yritysten sisäiset asiantuntijoiden siirrot ovat palvelukauppaa.

Palvelu- ja tavarakaupan määrien vertailu on ongelmallista, koska ne tilastoituvat eri tavoin. Esimerkiksi konsernien sisäinen palvelukauppa ei kaikilta osin näy tilastoissa. WTO:n arvioiden mukaan palveluiden osuus maailmankaupasta olisi noin puolet, jos niiden arvo näkyisi tilastoissa samalla tavoin kuin tavaroiden.

Suomen uudet vahvuudet
– Kunkin kansantalouden kannattaisi erikoistua siihen, missä se on hyvä, eli missä sillä on suhteellista etua, kertoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola.

Kansantalouden suhteellinen etu selviää ulkomaankaupan rakennetta katsomalla. Suomella on perinteisesti ollut suuri suhteellinen etu paperi- ja metalliteollisuudessa, eli osuutemme maailman markkinoista on ollut suuri.

– Uusista luvuista onkin paljastunut, että nykyään Suomi on Euroopan huipputasoa tietotekniikan ja liike-elämän palveluiden viennissä, Pohjola jatkaa.

Palveluviennin arvo kaksinkertaistui talouskriisiä edeltävinä vuosina. Erityisesti kone-
teollisuus ja luovan talouden tuotteet, eli rojaltit ja lisenssimaksut, ovat kasvattaneet tulosta.

Siinä, missä Suomen tavaroiden ulkomaankauppa on taloustaantumassa ollut alijäämäistä, on palvelukauppa ollut ylijäämäistä. Suomen tavaraviennin tuottavuus ei ole palannut kasvu-uralle johtuen elektroniikka- ja metsäteollisuuden supistumisesta. Palvelukaupan nopea kasvu on siis paikannut tavaraviennin takkuamista.

Euromääräisesti tavaravienti on edelleen suurempi siivu vientikakustamme: viime vuonna tavaraviennin arvo oli 57 miljardia euroa ja koko palveluviennin arvo 20 miljardia euroa. Palvelukaupan keskeisimpiin kohdemarkkinoihin lukeutuvat EU-maiden ja Venäjän ohella Yhdysvallat sekä nousevat taloudet.

Palveluvienti on tänään suurten peliä: 50 suurinta yritystä kattavat kolme neljännestä Suomen palveluviennistä, kerrotaan ETLAn julkaisussa Uutta arvoa palveluista (2012). Pohjoismaissa kuitenkin noin 70 prosenttia nuorista kasvuyrityksistä toimii
palvelualalla. Peli on siis auki uusillekin tulijoille.

Mistä huomisen palveluhitit?
– Maailmalla on biolokero pienemmillekin yrityksille. Yritykset voivat tarjota esimerkiksi palvelua, jonka avulla tuotantoyritys pystyy minimoimaan tai käyttämään hyödyksi tuotantoprosesseissa syntyvät sivutuotteet, kertoo johtava asiantuntija Jyri Arponen Sitrasta.

Suomi panostaa esimerkiksi koulutusvientiin, joka on maamme hyvän maineen ansiosta nosteessa.

Terveys- ja hyvinvointipalvelut etenkin Venäjältä tuleville matkailijoille ovat yksi suuri mahdollisuus. Myös ikääntyvä Kiina voisi tarjota suuria mahdollisuuksia terveyspalveluiden viennin osalta.

Puhtaan ilman ja luonnon vetovoimaa ei voi ohittaa. Perinteisten turistikohteiden oheen halutaan entistä enemmän palveluita: pelkkä rinne ei enää riitä, vaan kohteessa tulee olla laaja virkistystarjonta. Kohteen tuotteistaminen tulee aloittaa jo siitä, kun matkailija tutustuu kohteeseen netissä. Entä mitä ICT-teknologian mahdollistamia sovelluksia – paikannuspalveluita tai mobiilioppaita – voitaisiin matkailuun liittää?

Facebookin säännöt eli yhteisönormit kieltävät epäautenttisen toiminnan alustallaan. Oletko miettinyt, missä raja menee?

Kasvava osa palveluista voidaan digitalisoida ja niitä voidaan siirtää ja varastoida samaan tapaan kuin teollisuustuotteita. Esimerkiksi tietojenkäsittely-, viihde- tai jopa terveyspalveluita voidaan paketoida tuotteiksi vientiin. Kerran tuotettu palvelukonsepti tai ohjelmisto voidaan monistaa hyvin pienin lisäkustannuksin.

Suomalaisyritysten ongelmista suurin osa liittyy yhä tavarakaupan ongelmiin kuten syrjiviin tuotemääräyksiin, tullitasoihin tai tullausongelmiin. Palvelukauppaan liittyvät ongelmat ovat kuitenkin viime aikoina lisääntyneet. Tässä näkyy mitä ilmeisimmin se, että palvelut ovat osa yhä useamman suomalaisyrityksen toimintaa.

Huomattavasti aikaisempaa enemmän ilmoituksia on saatu julkisiin hankintoihin sekä teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvistä ongelmista. Myös valitukset erilaisista kotimaisuusvaatimuksista näyttävät lisääntyneen.

Finland and India might seem geographically worlds apart, but when it comes to doing business the distance is not that great. Let Mohan Rajkarne, the country manager of Tata Consultancy Services, tell how it is to work with Finns.

Tata Consultancy Services, (TCS), is part of the Tata Group, one of India’s largest industrial conglomerates and most respected brands. They have been present in Finland for more than twelve years enhancing customers’ IT services, business solutions and outsourcing, h

Women’s Bank, a Finnish fund, supports sustainable entrepreneurship and livelihood among women in developing countries.

In 2007 a group of women from Finland visited a developmental project in Liberia, meeting a large number of hardworking women with a host of ideas. Given the chance to realise these plans, they could have improved the financial situations of their families, but they lacked support and access to financial resources.

Women’s Bank was founded upon a vision of helping such women