← Back Published on

Elämä ei ole valitettavasti korttipeliä


Kuvan selitys

This is also known as the Monte Carlo Fallacy because of an infamous example that occurred at a roulette table there in 1913. The ball fell in black 26 times in a row and gamblers lost millions betting against black, assuming the streak had to end. However, the chance of black is always the same as red regardless of what’s happened in the past, because the underlying probability is unchanged. A roulette table has no memory. When tempted by this fallacy, remind yourself that there’s no rectifying force in the universe acting to ‘balance things out’!

https://www.geckoboard.com/bes...



Gambler's fallacy eli pelurin virhepäätelmä on harhaluulo siitä, että jos sattumanvarainen tapahtuma on toteutunut useammin menneisyydessä, sen on tapahduttava harvemmin tulevaisuudessa tai toisinpäin.

Kuvitellaan, että pelaat uhkapeliä nopalla. Noppa heitetään kuusi kertaa. Jos onnistut arvaamaan numeron oikein jokaisella heitolla, saat anteeksi asunto- ja muut lainasi, kattavan sairasvakuutuksen vanhemmillesi ja lapsillesi 50 000 euroa rahaa säästötilillä, josta he voivat nostaa rahaa suoritettuja opintoja vastaan. 

Laitat rahasi kiinni onnen numerollesi kuutoselle. Kun noppaa on heitetty viisi kertaa, olet ollut joka kierroksella oikeassa. Nyt on edessä viimeinen kierros. Mille numerolle löisit rahasi kiinni? Millä todennäköisyydella nopanheiton tulos on kuusi kuudennellakin kierroksella?

20 %, eli ihan sama kuin jokaisella edelliselläkin heitolla. Moni vastaisi intuitiolla muuta: usein pelaajat sortuvat pelurin tai Monte Carlon virhepäätelmaan, ja veikkaavat, että kuudennella kierroksella ei kutonen ole todennaköinen tulos. Miksi? 

Kahnemanin ja Tverskyn mukaan pelaajat olettavat usein, että peli on luonteeltaan reilu, ja häviöt tasoitetaan.


Jatketaan ajatusleikkiä: jänistit kuudennella kierroksella, ja löit vetoa, että nopasta tulee ykkönen. Nyt sinulla on jäljellä velkasi, joita sinun tuntuu olevan mahdotonta maksaa. Kasino antaa uuden tilaisuuden: lähdetkö uudelle kierrokselle? Jos lähdet, laitetaan pantiksi asuntosi. Saat pelata kuusi kertaa. Jokaisesta hävitystä kierroksesta menetät 20 % asunnostasi. 

Sinä olet hävinnyt jo niin monta kertaa, että nyt onnen on pakko muuttua. Suostut peliin. Ja häviät - yksi, kaksi, kolme ja niin edelleen kertaa. Häviät kaikki kuusi kierrosta. Eihän tämä ole mahdollista! Pelissä pitäisi olla 20 % mahdollisuus voittaa, ajattelet. 

Nyt annetaan vielä yksi mahdollisuus. Haluatko koittaa vielä kerran? Vaihtoehtona on velkojen antaminen anteeksi, tai sinun vanhempiesi asunto. 

Häviät. 

Sekä Martingalen järjestelmän että negatiivisten panostusstrategioittein perusajatuksena on yleensä se, että jossain vaiheessa voitat menetysten sarjan jälkeen. Tämä ajattelumalli kuuluu samaan petolliseen perheeseen gambler’s fallacyn kanssa.

Mutta elämä ei ole nopanheittoa tai korttipeliä

Oikeassa elämässä asiat menevät toisella tavalla. Jaetut kortit eivät ole sattumaa: toinen saa paremmat, koska sattuu syntymään oikean väriseksi oikeaan perheeseen. Jokainen hävitty kierros voi myös muuttaa pelin sääntöjä. Hävisit kierroksella 2: erosit riitaisasti. Suuri osa säästöistäsi oli yhteisessä omaisuudessa. Sohvaa tai sänkyä ei voi jakaa, ja ne jäivät puolisollesi. 

Asut vuokrayksiössä. Töiden jälkeen ahdistaa. Alat ottaa olutta. Määrät nousevat pikkuhiljaa, aamuisin on vaikempi mennä töihin. Kunto alkaa rapistua. Häviät kierroksella kolme.

Kaadut liukkaallaa pihalla, ja olkapääsi murtuu. Häviät kierroksella neljä. 

Työnantaja kyräilee pitkää sairaslomaa, kahvitunneilla aletaan supattaa. Tuotannollistaloudelliset syyt, kertoo esimies yhtenä päivänä. Olet työtön. Häviät kierroksella viisi.

Olkapääsi vihoittelee edelleen. Ei ole energiaa lähteä ulos. Olut alkaa taas maistua. 

Ja sen pituinen se. Hävisit.

Tapaturmat kertyvät. Kun on jo valmiiksi sairas, ei jaksa kuntouttaa. Kun ihmissuhteet menevät poikki, ei jaksa olla töissä pirteä. Huono-osaisuuden kasaantuminen. 

https://www.betsson.com/fi/blo....

https://atelier.net/social-mob...

Mutta tässä on se juju: oletammeko, että noppa ja pöytä ovat symmetrisiä? Jos noppa olisikin viallinen, voisi kuutosen saaminen olla todennäköisempää jatkossakin. 

Gambler’s fallacy alkuperää ei täydellä varmuudella tunneta

, mutta sitä ensin kuvailtiin (sen modernissa muodossa) matematiikka-psykologi Amos Tverskyn ja psykologi Daniel Kahneman toimesta. Analysoimalla kognitiivisia käyttäytymismuotoja, kuten pelaajan psykologiaa, he kykenivät pohjaamaan pelurin harhaluulon vääristyneeseen uskomukseen että pelaaminen oli reilu prosessi, joka jollakin tavalla korjasi itseään joko voittavan tai häviävän tapahtumasarjan kohdalla.