Valeuutisia poroista

Vääristellyt uutiset esimerkiksi terveydestä voivat aiheuttaa tragedioita. Joskus valeuutisseulaan jää myös väitteitä, joihin puuttuminen voi hieman huvittaa. 

Tutkiskelin joulukuusa 2021, millaista tietoa Suomeen liittyvistä valeuutisista eri alustat kertovat. Itse analyysi on vakavampaa luettavaa. Tähän juttuun nostan joululomien kevennykseksi muutaman minun mielestä hassun jutun. Ne liittyvät poroihin. Ensimmäisen on debunkannut AFP ja arabiankielinen uutissivusto.

Espanjan- ja arabiankielisillä sometileillä levisi vuoden 2021 lopulla juttu, että Suomessa viranomaiset kiinnittävät porojen sarviin valot, jotta autoilijat osaavat väistää niitä. Todisteena esitettiin mm. yli 21 tuhatta tykkäystä yhdellä Facebook-tilillä saanut kuva, alla:

Arabiankielinen twiitti verifioidulta viihdeuutissivustolta sai 15 00 tukkäystä.

tse kuva on kuitenkin mitä ilmeisemminkin peräisin albanialaisen taitelijan Instagram-tililtä. Huhu valaistuista poroista oli innoitus teokseen.

Mistä juttu sitten on peräisin? AFP:n mukaan Suomessa oikeasti kokeiltiin heijastinsprayta porojen sarviin. AFP julkaisi aiheesta jutun vuonna 2014. 

Esimerkiksi Googlen Reverse Image Searchilla voisi päästä jutun juurille. Toiminnolla voi etsiä samanlaisia kuvia netistä. Ohjeet kuvien etsimiseen esimerkiksi tästä PC Magazinen jutusta. Näppärä konsti jokaiselle oman elämänsä Miss Marplelle.

Latasin palveluun ylläolevan kuvan loistavasta sarvipäästä, ja Googlen mukaan kuva on voinut olla osa Ylen uutista Heijastavia sarvipäitä nähdään pian teiden varsilla – poronsarvien hohtomaalaus aloitettiin (Raimo Torikka, 2014). Nyt osa sivun kuvituksesta on poistettu. Tarkistin vielä Wayback Machinella, löytäisinkö alkuperäisen kuvan. Wayback machine löytää tallentamiaan aikaisempia versioita verkkosivuista. Sivuilta ei kuitenkaan kyseistä loistavaa poroa löytynyt.

Mutta haa - löysin Iltalehden jutun vuoden 2021 heinäkuulta (Pipsa Havula), joka oli havainnut tarkistetun faktan ennen minua. Ja sitten HS:n jutun vuodelta 2014 (Jussi Pullinen 2014), jossa kerrotaan loistavan poron nousseen internetin etusivun - eli Redditin - hittiuutiseksi. Itse jutussa on siis ilmeisesti perää, joskin porojen maalaaminen jäi monestakin syystä kokeiluksi. 

Alla kuvakaappaus HS:n jutusta.

Poron väärällä tavalla kiiluvat silmät

Toinen hassu juttu sattui omalle kohdalle. Tuttuni jakoi Twitterissä kuvan porojen silmistä, jotka twiitin mukaan muuttuvat talvella sinisiksi. Kuva alla.

Olin aivan ihmeissäni! Googletin jutun taustoja, ja mm. Ylen mukaan niin oikeasti tapahtuu. Esimerkiksi National Geographic on julkaissut jutun otsikolla Why Are Reindeer Eyes Golden In Summer But Blue In Winter?

Ylen jutussa "Porolla ainutlaatuinen ominaisuus – näköherkkyys jopa tuhatkertaistuu kaamoksessa" (Vesa Vaarama, 2013) porojen silmien väriä esitetään näin:

Äimistelin asiaa, ja twiittasin Ylen jutun. Koska juttu oli mielestäni sangen erikoinen, jaoin sen myös Facebookkiin. Facebookkiin laitoin Twitterissä näkemäni kuvan. 

Vuoden viimeisellä viikolla  huomasin, että Facebook on määritellyt jutun valeuutiseksi ja poistanut kuvan! Sivuilleni oli ilmestynyt leima "Epätosia tietoja."

Katso miksi -napista löytyi Facebookin ilmoitus:

Porojen silmät kyllä muuttuvat sinisiksi, mutta eivät niin sinisiksi, kuin miten jakamassani kuvassa esitettiin. Ja tarkemmin ottaen: poron pupilli on talvella pysyvästi laajentunut, mutta sen silmän pinnan väri ei ole muuttunut, kertoo myytin murtanut USA Today.

Onpa tarkkaa tämä toden ja misinformaation raja, mietin. Ihmettelin, miksi faktantarkistajia kiinnostaa, onko poron silmät esitetty juuri oikealla tavalla sinisiksi.

Suoritin kuvasta samanlaisen Reverse Google Searchin kuin yllä. Löysin kuvista satoja erilaisia versioita. Esimerkiksi kuvapankki iStockPhotosta löysin kuvan, jossa poron silmä oli ruskea, ei sininen. Lisää hakutuloksia voit tarkastalla täältä. 

Ensimmäisessä kuvassa alla kuvakaappaus iStockPhotosista, ja toisessa ote Burman kielellä kirjoitetusta blogista. 

Burman kieli näyttää minusta hienolta, siksi nostin tähän tekstiin kyseisen esimerkiksi. (Kieli näytti tutulta (olen opiskellut Etelä-Aasian tutkimusta), ja samaa mieltä oli myös Android-puhelimessani toimiva Googlen kääntäjä. )

iStock-photosista löytämäni kuva porosta on maksullinen. Siksi olen kopioinut sen ylle vesileiman kanssa. Kuvan voi ostaa itselleen palvelusta 3,50 euron hintaan. Kuvan on iStockphotosin mukaan ottanut valokuvaaja Rumo. 

Ehkä maksullisesta valokuvasta oli ilman lupaa tehty muunnos?

Veikkaan, että Facebookkia tässä tapauksessa kiinnosti enemmän tekijänoikeusnäkökulma, kuin se, onko kuva biologien mielestä oikeaoppinen. 

Facebook (eli nykyinen Meta) kertoo sivuillaan satsanneensa teknologiaan joka bongaa alustoiltaan materiaaleja, jotka rikkovat tekijänoikeuksia: The Image Similarity Challenge and data set for detecting image manipulation (Meta. AI Blog. September 2021.)

Miksi jaoin valeuutisen?

Halusin jakaa hauskan jutun, jonka arvioin aidoksi, enkä löytänyt aiheesta parempaa kuvaa.

Kuvien lainaaminen on aina hasardia, jos kuvaan ei ole merkitty tietoa, saako sitä lainata, ja millä ehdoin. En löytänyt muutaman minuutin googlettamisella kuvaa, johon olisi merkitty selvästi, saako sitä lainata esimerkiksi Creative Commons linsenssillä. 

Haluan olla mahdollisimman huolellinen siinä, että lainaan kuvia reilusti: eli merkitsen alkuperäisen lähteen, ja annan krediitit tekijälle. Esimerkiksi kuvakaappausten ja meemien jakaminen on lakiteknisesti välillä harmaata maastoa. 

Virallisissa yhteyksissä tai jos mainostan jotain olen erityisen tarkka siitä, että luvat on kunnossa: tekijälle on maksettu, lisenssi yksiselitteisesti antaa luvan myös kaupalliseen käyttöön, tai kuvan tekijä on antanut minulle kirjallisesti luvan materiaalin käyttöön.

Tulipa heti näpeille, kun periaatteesta lipsui. Tiptap! Tarkemmin ensi vuoteen. Toivottavasti kaikki tämän jutun kuvalainaukset on tehty oikein, koitin ainakin kovasti.

Lessons learned

Alla vielä koottuna vinkit siihen, miten voit itse koittaa selvittää kuvien alkuperää ja varmistua siitä, että sinulla on oikeus jakaa tietty kuva.

Jutussa käytettyjä faktantarkistustyökaluja:

• Google Reverse Image Searchilla voit selvittää, missä muualla tiettyä kuvaa on käytetty. Kätevä niksi, jos haluat vaikka tsekata, onko Tinder-matchisi kuva aito, vai löytyykö se muun nimisen ihmisen mallikansiosta. Ohjeet työkalun käyttöön löydät esimerkiksi PC Magazinen jutusta.
• Googlen faktantarkistuskirjastosta voit etsiä tsekattuja uutisia kielen, maan, hakusanan tai erisnimen mukaan.
• Androidin kielentunnistustyökalulla voit arvioida, mitä kieltä kuvassa on. Monia kieliä ei voida esittää selaimilla ilman erityismerkistöä. Siksi esimerkiksi burman kielistä tekstiä ei voi välttämättä tavallisella Google Translatella tunnistaa.

Etsitkö kuvaa, jonka voisit jakaa? Yksi aloituspaikka on katsoa, mitä löydät Googlen kuvahaulla. Tee kuvahaku kuten normaalisti, mutta paina Työkalut -nappulasta esiin valikko, jossa näet vaihtoehtoja kuten Koko, Väri ja Aika. Valitse Käyttöoikeudet -kohdasta Creative Commons Kaupalliset ja muut luvat -vaihtoehto.

Creative Commons kuvia voit saada käyttöön ilmaiseksi. Kaupallisista luvista löydät linkkejä maksullisiin kuvapankkeihin. 

Kuvista kannattaa aina maksaa, jos voi! Artistinkin pitää saada Tartexia leivän päälle. Ole erityisen tarkka, jos aiot laittaa kuvan mainokseen. 

Jos aiot käyttää kuvaa maksutta, huolehdi, miten kuvan tekijä tai kuvan lisenssi tulee merkitä. 

Jos haluat, että oma kuvasi voidaan jakaa maksutta, merkitse siihen lisenssi!

Lue lisää Creative Commons -linsensseistä.